Kaikki hajoo

Viimeiset 3 viikkoa ovat olleet mielenkiintoisen vaihtelevia; on ollut Pojan 15-vuotissynttärit, mopokorttikokeita ja vaikka mitä. Kun poika sai vihdoin mopokortin, niin pitihän sitä päästä ajelemaan. Ensimmäinen soitto tuli reilun puolen tunnin päästä kaupungille lähdöstä, mopo ei lähde käyntiin. Lähdimme sitten käynnistelemään. Sillä kertaa mopolla ei päässyt edes kilometriä, kun hyytyi ensimmäiseen ylämäkeen. Epäilin, ettei tule tarpeeksi bensaa ja verrattiin tyhjäkäyntiä (kun saatiin vihdoin mopo käyntiin) pojan kavereiden mopojen ääneen. Säädettiin reippaasti ennen kuin alkoi kuulostaa ”terveeltä”. Kävimme isännän kanssa jäätelöllä ja ajelimme jonkin aikaa, kunnes poika soitti menevänsä kaverille. Illalla kahdeksan aikoihin soi taas puhelin, mopo ei lähtenyt käyntiin. Tällä kertaa sitä ei saatu enää toimimaan kunnolla kuin hetken, joten mopo työnnettiin anoppilan pihaan yöksi. Kaksi viikkoa on nyt mopo ollut huollossa. Odotellaan uutta bensahanaa ja nopeusmittaria. Susi siis jo syntyissään, ei kestänyt edes yhtä päivää…

Nurmikko rehottaa kohta polvenkorkeudella, mutta ei pääse leikkaamaan. Meillä on 3 ruohonleikkuria. Kaikki ovat rikki. Vanhin on temppuillut jo pari vuotta, joten viime keväänä ostettiin sellainen puutarhatraktori ja vanhaa työnnettävää leikkuria on käytetty lähinnä nurmikkoalueen reunojen ja muiden hankalien/kaltevien alueiden siistimiseen silloin kun se on sattunut toimimaan. Nyt ei toimi enää. Vanhempani ostivat myös viime vuonna uuden leikkurin, kun heidän ”vanhasta”, perässäjuostavasta leikkurista hajosi kampiakseli. ”Vanha” tuli meille odottamaan korjausta eli sitä kun meidän vanhus sanoo sopimuksen irti. Mitään kiirettä ei pidetty, kun ajeltiin pääosin traktorilla ja isäntä sairasteli ja minä en päässyt kesälomalle kun vasta joulukuussa… Talvi teki kepposet traktorille, starttimoottoriin meni vettä ja se oli sitten sitä myöten selvä. Startti oli hajonnut. Nyt sitten odotellaan perässäjuostavaan leikkuriin kampiakselia (rippasen alle 170 €) ja traktoriin starttia (109 €). Traktorin korjausta ei mietitty ollenkaan, mutta perässäjuostavan osalta mietin hetken, että jos ostaisikin sellaisen halvan (ja kevyen!) työnnettävän samaan hintaan. Kuitenkin tuo hajonnut yksilö on muuten laadukas ja arvokas vehje ja kestää varmasti vielä monta vuotta, jos ei uudelleen aja kiveen…

Isäni osti toissavuonna uuden lumilingon, kun sai tarpeekseen vanhan temppuiluun. Jotenkin se vanha tuli meille… Toissa talvena jaksoi isäntä sitä vähän ropailla ja testailla lumitöitä tehdessään. Minä en ole mokomaan vehkeeseen edes koskenut. Viime talvi meni isännällä sairastaessa, joten pojan kanssa tehtiin lumitöitä vanhanaikaisesti lähinnä silloin kun huvitti tai oli pakko. Voi olla, että isäntä keksi mopoa käynnistellessä, että mikä on lingossa vikana. Ei vissiin iso juttu, mutta jää nähtäväksi. Jos ei sittenkään toimi kunnolla, niin käyn ostamassa puutarhatraktoriin lumilanan, jos ensi talvesta tulee yhtä luminen. Se on kallis osa, mutta aurattavaan alueeseen iso apu. Jos näyttää tulevan vähälumisempi talvi, niin sitten voi käyttää lumikolaa.

Asuntoauton jääkaappi vetelee viimeisiään. Veneen päälle tuli keväällä katolta lumet, tuulilasi hajosi. Keraaminen liesi sai jostain kolhum (kai) ja halkesi kolmeen osaan. Saatiin uusi laatuun nähden superedullisesti (maksoi silloinkin paljon…) Ompelukone hajosi, mutta sen pikkuvian sain korjattua itse 🙂

Jääkaappi pitää ihmeellistä meteliä, onkohan sen vuoro seuraavaksi. Pakastin vaihdettiin alkutalvesta, vanha oli jo pitkälle kolmattakymmentä vuotta vanha.
—
Isäntä kävi eilen verikokeissa, kaikki arvot menossa oikeaan suuntaan, vaikka oksenteleekin melkein päivittäin. Paha olo on sentään hellittänyt 🙂 Näyttäisi olevan sellainen uninen vaihe eli liekö sunitinibilla aloitettu. Sunitinibia otetaan 4 viikkoa ja sitten pidetään 2 viikkoa (patsopanibia otetaan koko ajan). Tänään alkoi 7. viikko eli, jos kyseessä on sunitinibi, niin kohta paha olo (ja oksentaminen) lisääntyy,mutta isäntä piristyy.

Advertisement