Arkisto
Laskutasku
Kyllästyin siihen, kun laskuja on milloin missäkin pinossa ja aina sai puolipaniikissa etsiä niitä. Sain tarpeekseni ja tein laskutaskun pallocanvaksesta. Ylätaskuun maksamattomat laskut ja alataskuun vaikka muut hoidettavat asiat.
Yläreunassa on muovinen putki pitämässä tekelettä suorassa, muuten tekele on vähän vino vähän joka suuntaan. Ei pitäisi repiä kangasta vaan suosiolla leikata. Silloin pysyisi kankaan reunatkin suorina :>
Pussukka
Kokeilin tehdä Eurokankaan palalaarista löytämästäni canvaksesta pussukkaa, ts. vetoketjun ompeluharjoitusta, koska en oikein osaa käyttää pussukoita …
Ohjeet pussukkaan löysin kuuklailun jälkeen Hipun blogista.
Jätin pois tukikankaan ja vuoren. Vetoketjun ompelu onnistui hyvin, mutta vetoketjun molemmissa päissä on parannettavaa (paljon…). Kyllä tämä menettelee, täytyy vain keksiä käyttötarkoitus 😉
Onpas huono kuva. No ei voi mitään… Taustalla käytettynä ostettu rakas saumurini.
Vähän takapakkia
Eilen tosiaan oli isännällä hyvä päivä, jaksoi jo pikkiriikkisen kiusata meitä ja halusi illalla saunaan! Sitä ei olekaan muutamaan kuukauteen tapahtunut. Vähän epäilin, että miten mahtaa kroppa kestää, mutta lämmitettävä se sauna oli.
Isäntä kävi pikaisesti saunassa miedossa lämmössä ja istui alemmalla lauteella. Vähän taisi ottaa koville, mutta ei sanonut mitään vaan oli saunomisen jälkeen vielä iloisempi.
Yö olikin sitten mennyt heikommin, mutta silti aamulla irtosi pieni hymy 🙂
Parempi fiilis tänään
Mies on voinut melko tai todella huonosti siitä alkaen, kun alkoi syömään niitä tyrosiinikinaasin estäjä -lääkkeitä (estävät useita valkuaisaineita, jotka osallistuvat kasvaimen kasvuun, verisuonitukseen ja syövän leviämiseen). Ainoastaan 1 vuorokausi on mennyt oksentamatta. Hän sai eilen päivällä pahoinvointi- ja vatsansuojalääkkeitä. Mies oli jo illalla pirteämpi ja jaksoi jo vähän kiusata poikaamme. Sitä ei olekaan tapahtunut moneen kuukauteen 🙂
Toinen kauppakassi
Sain sunnuntaina valmiiksi toisen kukkaisen kauppakassin, tehty samalla periaatteella kuin ensimmäinen, mutta kapeampi ja korkeampi ”maito- ja mehukassi”.
Kävin eilen kaupassa hakemassa täydennystä jääkaappiin. Noihin kahteen kassiin meni tavaraa 3 muovikassillisen ja 1 repullisen verran tavaraa. Ja niitä pystyi vielä kantamaankin 🙂 Isompi kassi olalle heilumaan ja pienempää kassia roikottelin kädessä. Eikä tarvinnut pelätä, että jogurttipurkit tai muut teräväreunaiset rasiat hajottaisivat kassin ja tavarat leviäisivät pitkin poikin. Pikkuauton pikkiriikkiseen takakonttiin kassit mahtuivat hyvin (myös korkeutensa puolesta). Olen erittäin tyytyväinen.
Kunnollinen kauppakassi
Löysin Eurokankaan palalaarista iloisen kukikasta canvasta. Se oli melko kallista, mutta huusi päästä muutamaksi kauppakassiksi. Ensimmäinen valmistui pitkäperjantaina kunnollisen kauppakassin ohjetta mukaillen.
Siitä tuli iso.
Keksin sille jo niin monta eri käyttötapaa, että ei se taida kauppakassiksi jäädäkään…
Mieli maassa
Ennen lääkkeiden aloitusta me olimme hieman epätietoisia, että mitä tapahtuu munuaisen poistoleikkauksen jälkeen seuraavaksi. Isäntä puhui sädehoidosta ja minä olin melko varma, että rankat sytostaattihoidot alkavat, koska syöpä oli levinnyt imusolmukkeisiin. No olimme molemmat ”väärässä”. Sytostaattihoidot tai sädehoito eivät kumpikaan tehoa, oli kyseessä munuaisessa pysynyt syöpä tai levinnyt syöpä. Sädehoitoa annetaan yleensä kivulaisiiin etäpesäkkeisiin oiretta helpottavana hoitomuotona.
Viime vuosina on kuitenkin tullut uusia lääkkeitä etäpesäkkeisen munuaissyövän hoitoon. Isäntä osallistuu tutkimukseen, jossa verrataan 2 eri lääkkeen sivuvaikutuksia: sunitinibi ja patsopanibi. Muita vastaavia lääkkeitä ovat bevasitsumabi, temsirolimuusi, sorafenibi ja everolimuusi. Niiden (ainakin sunitinibin ja patsopanibin) teho perustuu syövän etenemisen estämiseen ja vaikka vaikutusta kokonaiselinaikaan ei vielä ole tiedossa, niin pari lisävuotta niillä saattaisi saada. Lisätietoa täältä.
Pääsiäisen ajan olen siis yrittänyt sopeutua ajatukseen, että levinnyttä munuaissyöpää ei voi parantaa ja jäljellä olevan elinajan ennuste ei ole hyvä. Hetkittäin pystyn lataamaan toiveikkuutta itseeni, välillä olen raivoissani, mutta aina kun olen yksin, niin mieli painuu maan alle. Meidän piti vanhoina mummona ja pappana köpötellä kilpaa rollaattoreilla postilaatikolle, joka on liki puolen kilometrin päässä. Nyt se näyttää epätodennäköiseltä. Ei, en suostu kirjoittamaan, että se on mahdotonta, sillä sitä se ei ole vielä.
Olen vihainen. Minulla on avuton olo. Olen surullinen. Olen peloissani
Ompeluharjoittelua
Asuntoauton kuskin ja apukuskin penkit pitäisi verhoilla. Penkit on irrotettu, kankaat ja kaikki tarvikkeet on hankittu. Viime hetkillä meni pupu pöksyyn ja päädyin tekemään jonkin sortin harjoittelutyön. Siitä on kuitenkin niin kauan aikaa, kun olen viimeksi jotain isompaa ommellut.
Viimeksi kaupassa käydessäni harmittelin jälleen kerran muovikassien ostamista, kun ostokset eivät mahtuneet reppuun. Eli kauppakassin ohjetta metsästämään, löysinkin täältä sellaisen, jossa oli myös vuori (eihän minulla mitään tukevampaa kangasta ollut varastossa).
Ja vanhoja, käyttämättämättä jääneitä tyynyliinoja pilkkomaan:
Asettelu jäi vähän puolitiehen, koska piti olla nopea kuvausassistentin vuoksi. Koira yritti tunkea joka kuvaan mukaan.
Muistiin itselle:
- Tarkista, että myös alempi kangas on suorassa ja sitä on koko kaavan alalta ennen kun leikkaat
- säädä koneet kankaan paksuuden mukaan ennen kun alat ommella varsinaista työtä
- tai ompele huono sauma uudelleen heti säätämisen jälkeen. Myöhemmin se voi olla mahdotonta ilman purkamista
- isommat kaarteet voit hyvin hurauttaa saumurilla, mutta vaihda suosiolla ompelukoneeseen tiukimmissa mutkissa.
- silitä!
- pidä paussi, kun hermot menee
Seuraavaa kassia suunnittelin jo sairaalassa odotellessani 🙂
Testaamista syöpäsairaalassa
Isäntä päätti osallistua 2 eri lääkkeen sivuvaikutustutkimukseen. Ensin otetaan myrkkyä nro 1 kymmenen viikon ajan ja kahden viikon tauon jälkeen myrkkyä nro 2 toiset kymmenen viikkoa. Kemoterapia alkaa siis ylihuomenna torstaina ja sitä ennen piti käydä antamassa veri- ja pissanäytteitä, ottamassa sydänfilmi ja testaamassa sydämen pumppaus. Eilen soittivat sairaalasta nuo ajat tälle päivälle ja unohtivat kertoa, että isännän olisi pitänyt olla syömättä 12 tuntia ennen verinäytteiden ottoa…
No torstaina sairaalapäivä alkaa verikokeilla ja uudella sydänfilmillä. Sitten on lääkäriaika ja sen jälkeen saadaan vissiin myrkyt kotiin. Lääkkeiden annostelu leikkauksen jälkeen oli ihan ok, mutta ajatus siitä, että joutuu annostelemaan toiselle sytostaatteja, tekee pahaa. Tiedänhän minä, että sytostaatit on tarpeen parantumisen vuoksi, mutta silti…
Tuulispäivä
Tuuli nappasi pojan trampoliinin mukaansa, käänsi sen ympäri ja paiskasi sen päin pihalamppua. Lampun jalka katkesi ja hajosi se muutenkin. Onneksi pihalla oli myös appiukon moottorisahalla veistetty puinen ”tunnelmavalo”, joka pysäytti trampoliinin matkan ennen kuin se osui moottoripyörään ja/tai asuntoautoon. Kuvassa trampoliini nojaa siihen puulappuun, moottoripyörä on heti sen takana. Asuntoauto on 7 metriä pitkä, eli trampoliinillakin on kokoa ja se olisi voinut tehdä aika pahaa jälkeä.
Onneksi on tulossa kesä, joten voitaneen lykätä uuden pihavalon hankintaan syksyyn. Nyt on rahanmenoa tiedossa muutenkin, toiseen henkilöautoon pitää ostaa uudet kesärenkaat, vanhoilla ei uskalla enää ajaa. Asuntoautoonkin pitäisi ostaa kesärenkaat, mutta siinä on onneksi kitkat alla eli jos tänä vuonna joku pikkureissu tehdään, niin taidetaan mennä niillä…
Isäntä on voinut paljon paremmin, minulla oli eilen vatsatauti. Mies toi sen vissiin mukanaan sairaalasta. Hän kertoi vasta eilen, että oli oksennellut sairaalassa… On tainnut olla aika raju tauti, kun laittoi minun rautavatsankin sekaisin.
Huomenna isännällä verikokeiden ottoa ym. syöpäsairaalassa. Kemoterapian aloitus lähestyy.