Hautajaiset 1.10.2011
Siunaustilaisuus olivat 1.10.2011. Pappi oli meille ennestään tuntematon, mutta osoittautui aivan ihanaksi. Kaikki hautajaisvieraat ylistivät häntä kilvan ja kyselivät nimeä. Pappi kutsui ihmiset muistotilaisuuteen puolestani, suunnitteli tilaisuuden sisällön ja etenemisjärjestyksen lennossa, hoiti pitopalvelun tiedottamisen ja periaatteessa veti koko homman, joten pääsin melko helpolla. Siunattu ihminen. Tilaisuuden päätteeksi rakas serkkuni, joka on menettänyt 2 lastaan, otti olkapäistäni kiinni ja sanoi painokkaasti, että periksi ei anneta. Ymmärsin sanoman täydellisesti, samaa olin ajatellut itsekin. Vaikka elämä muuttuu kokonaan, tekee kipeää ja tekee välillä mieli vain luovuttaa, niin sitä ei tehdä. Äitini puoleisen suvun yhteispiirteitä ovat mm. maalaisjärki, käytännöllisyys, tulisieluisuus (siis äkkipikaisuus…), periksiantamattomuus ja niistä ammennan voimaa.
Ystäväni tuli yöksi meille hautajaisten jälkeen. Viikon päästä oli uurnan lasku pienemmällä porukalla. Poika hoiti homman tyylikkäästi.
Haluaisin niin kovasti sanoa jotain… mutta en ymmärrä mitä sanoisin…
Löysin vasta vähän aikaa sitten kuulumisesi… luin kaikki alusta loppuun ja olin ja tuntui todella pahalta puolestanne…. Täytyy sanoa että myötäelin postaukset aikas voimakkaasti, mikä saattoi aiheuttaa ympäristössä hämmennystä.. Mutta so what
Olet harvinaisen vahva ihminen, onneksi miehelläsi on ollut tuollainen aarre rinnallaan.
Paljon voimia tulevaisuuteen ja oikein Rauhallista Joulua sinulle ja pojallesi! <3
Kiitos, Elise kauniista sanoistasi. Hyvää joulua ja erinomaista uutta vuotta myös sinulle.