Arkisto huhtikuu, 2007

Pujotteluharjoituksia

Odotellessani 0,6 mm puolikovaa hopealankaa päätin harjoitella vaijerin kanssa uudelleen. Aiemmin tällä viikolla yritykseni epäonnistui totaalisesti, mutta nyt oli parempi tuuri matkassa. Ukkokullan Sinellistä tuomia lasihelmiä ja Hobby Pointin hopeahelmiä. No, pussissa ainakin luki hopea, mutta tod.näk. ovat hopeoituja.

ranne-11.jpg

Olen ihastellut helminauhoja (sellaisia, joissa on solmut helmien välissä) ympäri blogistaniaa ja miettinyt, että josko kokeilisi itsekin jonain päivänä. Kun tänään tuhrasin vähintäänkin puoli tuntia per kiinnityshelmi, niin totesin, että ehkä on parasta pysytellä sahan, vasaran ja dremelin parissa vielä toistaiseksi. Vaijerin kanssa työskentelemisessäkin kun näyttäisi olevan haastetta riittämiin ;-)

Kommentit (8)

Vaaleanlilaa Swarovskia

En ollut saanut aikaiseksi tilata hopeakoukkuja, joten ukkokultani tuomat Saksan tuliaiset eivät olleet vielä päässeet työn alle. Perjantaina saapuneessa tilauksessa niitä tuli ja kuvittelin tekevän monia korviksia. Totesin, ettei 0,6 mm pehmeä hopealanka ole tällaisessa käytössä oikein käyttäjäystävällistä ja vain nämä valmistuivat.

korvikset-16-1.jpg

Olivat muuten hävyttömän vaikeat kuvattavat! En saanut millään rinkuloiden värejä oikeiksi.

Kommentit (1)

Ei tullut liekkejä…

… joten purin turhautumiset hakkaamiseen. Ukkokultani sentään säästyi hakkaamiselta, rannekorun tekele ei ;-)

ranne-10-1.jpg

Tarkoitus oli ottaa malli Stephen O’Keeffen kirjasta Upeat, helpot korut ja kaivertaa/sahata liekkikuvio päälle. Tulikin tehtyä ohjeen mukaan. Eipä tuo taida siltikään jäädä käyttämättömäksi. :-)

Pinnasta vielä kuva:

ranne-10-2.jpg

Kommentit (11)

Vekkiristit

En minä mitään malttanut rauhoittua turvallisempien korujen parissa, eli eilen heiluttiin vuoroin tohotin ja vuoroin vasara kädessä. En polttanut taloa. Enkä ihme kyllä lyönyt edes vasaralla sormeen ;-)

Tässäpä siis ne syylliset sormen vekkiin. Oikeanpuoleisen ristin reikä ei ole ihan kohdillaan, mutta koska tämäkin oli harjoituskappale ja muutenkin vino, niin en ota siitä ressiä.

riipus-03.jpg

Enemmän harmaita hiuksia aiheuttaa kiillottaminen. Tai siis kiillottamalla naarmuttaminen tjsp… Ei onnistu kiillottaminen ei. Naarmuttaminen kylläkin.

Huomasin juuri, että jo parin kuukauden aikana olen oppinut paaaljon uutta:

  • langanvääntelemisen alkeet
  • välttämään pahimmat työkalujen jäljet (siis hopeassa…)
  • vasaroimaan muutakin kuin ruumiinjäseniä
  • juottamaankin jotenkuten
  • leikkaamaan peltisaksilla ja pitämään suurimman osan ajasta sormet pois välistä
  • poraamaan reikiä (kaksi kolmesta on tullut jopa oikeaan kohtaan)

Nyt saa ristiharjoittelut jäädä vähäksi aikaa. Pakko päästä rannekorun ja sen jälkeen kivihelmien kimppuun ;-)

Kommentit (1)

Vaarallinen harrastus

Kotiläppäri on vihdoin saatu toimimaan ja kaikki ohjelmat ladattua, joten eilen pääsin palaamaan harrastusten pariin. Aloittelin rannekorua, mutta odottelen ukkokultani piirtävän siihen kuvion. Minen osa piirtää muuta kuin sen suoran viivan (viivottimen avulla), joten se toiminto on ollut pakko ulkoistaa…

Tänään sain sellaisen ahaa-elämyksen pitkään mietinnässä olleeseen riipukseen ja toteutus alkoi. Leikkasin juotoshopeasta palasia, kun peltisakset leikkasivat hieman liikaa…

auts.jpg

Onneksi peltisakset olivat uudet ja terävät, tuli oikein siisti vajaan sentin mittainen vekki etusormeen. En tutkinut tarkemmin syvyyttä, mutta haavaa ei ihme kyllä särje lainkaan. Taidamme siirtyä hetkiseksi suhteellisen turvalliseen langankieputteluun ja palata näihin vaarallisempiin kokeiluihin, kun sormi on parantunut… ;-)

Kommentit (7)

Kokeiluja messinkilevystä

Edit 2: Lisätty löpinää riipuksesta tuohon väliin
Edit: lisätty höpötystä loppuun

hpim0635c.jpg

Olisi voinut kokeilla jollain helpommalla mallilla, mutta kun joku on “hieman” itsepäinen tietylle tuulelle sattuessaan…

Kotitietokone heittäytyi hankalaksi, joten laitoin messinkiriipuksen kuvan töissä, enkä ehtinyt kirjoittaa sen enempiä, mutta tässä tulee lisää löpinää. Ja paljon…

Sain ukkokullaltani pari messinkilevyä testailua varten ja pitihän sitä saman tien kokeilla. Leikkasin ristin mallin suurpiirteisesti isoilla peltisaksilla ja siistin pienillä. Siistimistä riittikin sitten loputtomiin. Lopuksi oli pakko todeta, että kohta ei ole mitään jäljellä ja käyttöön oli otettava viilat.

Viilasin ikuisuuksia (10 minuuttia?) ennen kuin muistin etukäteissynttärilahjaksi saamani dremelin. Timanttiterää peliin ja vehje käyntiin. Muutamaksi hetkeksi (tunti?) riittikin tekemistä ja risti kutistui silmissä. Kun vihdoin sain ristin edes suurin piirtein oikeanmuotoiseksi ja reunat siistin näköisiksi, oli pinta hirvittävillä naarmuilla. Sain “hyvän” idean naarmuttaa koko pinnan ja vaihdoin dremeliin sellaisen hiomakivijutskan.

Pinnasta tulikin kauniin ja kiiltävän tasanaarmuinen, mutta tokihan risti oli vielä kiillotettava. Kiillotusjutska kiinni dremeliin ja taas surruuteltiin menemään. Unohduin varmaankin liian kauan puunaamaan samaa kohtaa, koska naarmut alkoivat hävitä. Tästä sainkin tällä kertaa “mahtavan” idean kiillottaa etupuoli tasaiseksi. Jotenkin onnistuin naarmuttamaan kiillotusjutskalla lähes tasaisen pinnan naarmuiseksi. Voih. Näitä naarmuja en sitten enää saanutkaan kokonaan pois.

Kaikenkaikkiaan kokeilu oli aikaa vievää, haastavaa ja kivaa eli jossain vaiheessa jatkan harjoittelua :-)

Huom! Tästä alkaa tietokonerutinaosuus, jonka saatat haluta skipata

Kotiläppäri on kenkkuillut jo pitkään; sammui itsekseen, käynnisti uudelleen itsensä ja päätti välillä olla kokonaan käynnistymättä. Ja herjasi vähän väliä vakavasta virheestä. Toissapäivänä klo 22.13 meni lopullisesti hermot, kun kone ei pysynyt edes puolta tuntia käynnissä.

Mietin useampaan otteeseen koneen heittämistä seinään, mutta päädyin kuitenkin yrittämään

  1. järjestelmän palautusta
  2. Windowsin asentamista uudelleen
  3. kovalevyn tyhjentämistä ja uudelleenasentamista
  4. kovalevyn tyhjentämistä ja uudelleenasentamista toistamiseen

Nyt näyttäisi toimivan siedettävästi. Jos blogi yhtäkkiä hiljenee vähäksi aikaa, se johtunee koneen ajautumisesta kohtauskurssille seinän/lattian kanssa… ;-)

Kommentit (4)

Ristiä pukkaa

Helmetti-foorumilaisista oli parikin tehnyt tällaisen ristin ja pitihän minunkin tätä kokeilla.

Materiaalina 0,8 mm hopea, 4 mm lenkeillä. Mittaa ristillä ripustuslenkkeineen on 31,2 mm.

riipus-01.jpg

Kuvaaminen ei mennyt oikein putkeen: aurinko teki kepposiaan ja pilkisti milloin mistäkin raosta luoden mielenkiintoisia varjoja. Sain muksun avulla eliminoitua auringon kiusan, mutta sitten ei risti näyttänyt olevan suorassa missään kuvassa. Tässä kuvassa se on vähiten kallellaan ;-)

Kommentit (5)

Kokeillaan vaijerilla…

Ukkokultani toi myös koruvaijeria Saksasta. Kokeiltavahan sitä oli sitten lauantaina, kun olisi pitänyt siivota ;-) . Helppoa kuin mikä: ties kuinka monennen kerran kasattu ja purettu vapaaehtoisesti, kun ei tullut mielestä. Lopulta tajusin järjestellä helmet ennen pujottamista, mutta ei tietenkään sekään ollut niin helppoa kuin olisi luullut. Tai siis järjesteleminen sujui mallikkaasti, mutta pujottelu piti tehdä useamman kerran, kun systeemi levisi syliin. Ja sohvalle. Sekä lattialle. Tämän kolmannen kerran jälkeen piti pitää pieni paussi ja lähteä ostoksille…

Illalla onnistui vähän paremmin. Paitsi, että tuli muotopuoli. Pahus. Ja tajusin vasta tänään ensimmäisen (ja ainoan) kuvan oton jälkeen.

ranne-09.jpg

Mutta hauskaa tämä oli kaikesta huolimatta :-D

Kommentit (2)

Rannekello

kello-01-b.jpgkello-01-a.jpgPerheen miespuoliset jäsenet kävivät ennen pääsiäistä Saksassa synttärikaffella. Koruntekijäkälyni oli mukana ja vei miehet helmiostoksille. Sain tuliaisiksi kaikkea kivaa, mm. Swarovskeja, lasimurskahelmiä ja kellotaulun.

Eilen Idolseja katsellessani aloitin rannekkeen vääntämisen. Siitä tuli ihan minun näköiseni. Rannekkeella on hieman hieman liikaa pituutta, mutta se lyhenee varmaankin jonkin verran, kun vaihdan joskus lukkosysteemin. Nyt rannekkeessa on rapulukko, muita hopeisia ei löytynyt tähän hätään.

Materiaalit:

1,0 mm hopea
4 mm mustia Swarovskeja
rapulukko (toistaiseksi)

Kommentit (8)

Leikityttää

ranne-08.jpgHowliitteja oli vielä mukavasti jäljellä ja halusin rannekorun. “Kilahtelevan”, ei-ihan-mun-tyyliä-rannekorun. Välillä tuntuu, että koru on liian runsas ja välillä taas siltä, että siihen pitäisi lisätä jotain… Tällä hetkellä tyydyn helisyttelemään korua puoli-idioottimainen virne naamalla, katsotaan mikä on tunnelma tunnin päästä ;-)

Kommentit (3)

Vanhemmat artikkelit »